LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main, 27.7.2023

[Tekstiä on tarkistettu 13.9.2023 klo 15.00, jotta se vastaa paremmin englanninkielistä alkutekstiä.]

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

Inflaatio hidastuu edelleen, muttei vieläkään toivotusti. Pyrimme määrätietoisesti varmistamaan, ettei inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa päätimme siksi nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä.

Korkopäätöksessä on otettu huomioon EKP:n neuvoston arvio inflaationäkymistä, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen. Inflaatio vaikuttaa edelleen pysyvän tavoitetta nopeampana pitemmän aikaa, vaikka sen odotetaan hidastuvan vielä lähikuukausina. Taloudesta saadaan vaihtelevia tietoja, mutta pohjainflaatio on pysynyt varsin nopeana. Aiempien koronnostojemme vaikutus välittyy kuitenkin jo selvästi rahoitusoloihin, joiden kiristyminen vaimentaa kysyntää ja edistää inflaatiovauhdin palautumista tavoitteen mukaiseksi.

Varmistamme tulevilla korkopäätöksillämme, että ohjauskorot hillitsevät hintakehitystä riittävästi ja tarpeeksi pitkään, jotta keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi ei jää liian kauas tulevaisuuteen. Nojaudumme jatkossakin tuoreimpiin tietoihin päättäessämme, miten kireäksi rahapolitiikka on tarpeen säätää ja miten pitkäksi aikaa. Arvioimme inflaationäkymiä taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta kulloinkin saatavien tietojen pohjalta, ja lisäksi seuraamme pohjainflaation kehitystä ja sitä, miten voimakkaasti rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen.

Olemme lisäksi päättäneet asettaa vähimmäisvarannoille maksettavan koron nollaan prosenttiin. Näin rahapolitiikan teho säilyy, kun rahapolitiikan mitoitus pidetään nykyisellä tavalla hallinnassa ja kun voidaan varmistaa, että korkopäätökset välittyvät kokonaisuudessaan rahamarkkinakorkoihin. Lisäksi rahapolitiikan toteutus tehostuu, kun haluttu mitoitus voidaan toteuttaa ilman, että varantotalletuksille jouduttaisiin maksamaan kokonaisuutena niin paljon korkoa.

Tämänpäiväiset päätökset ovat luettavissa verkkosivuillamme julkaistussa lehdistötiedotteessa. Vähimmäisvarantojen nollakorkoa koskevasta päätöksestä kerrotaan tarkemmin erillisessä tiedotteessa, joka julkaistaan kello 15.45 (Keski-Euroopan aikaa).

Käyn nyt läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilasta.

Taloudellinen toiminta

Talouskehitys ei vielä piristy, sillä kysyntä on vaimentunut euroalueella hintojen nousun ja rahoitusolojen kiristymisen vuoksi. Myös euroalueen ulkopuolella kysyntä on heikkoa, ja se vaikuttaa tavarantuotantoon. Yritykset eivät tee investointeja entiseen tapaan, ja kiinteistömarkkinoillakin kehitys vaimenee. Esimerkiksi matkailun lisääntymisen myötä palvelualojen tilanne on hieman parempi, mutta palvelujenkin kulutus vaimenee. Talouskehityksen odotetaan olevan heikkoa vielä jonkin aikaa, kunnes inflaatio hidastuu, tulot kasvavat ja tuotanto piristyy.

Työmarkkinatilanne on pysynyt vahvana. Työttömyysaste oli toukokuussakin 6,5 % eli erittäin hyvä. Uusia työpaikkoja on ollut tarjolla etenkin palvelualoilla. Joidenkin indikaattorien perusteella vaikuttaa kuitenkin mahdolliselta, että kehitys ei pysy aivan yhtä suotuisana eikä esimerkiksi tavarantuotannossa välttämättä tarvita muutaman kuukauden kuluttua enää yhtä paljon työvoimaa kuin nyt.

Energiakriisin väistyessä valtioiden pitäisi pystyä vähentämään tukitoimia nopeasti. Muuten tuilla saatetaan kasvattaa keskipitkän aikavälin inflaatiopaineita, mikä edellyttäisi aina vain tiukempaa rahapolitiikkaa. Euroryhmä on viime aikoina ollut samoilla linjoilla. Finanssipolitiikalla tulisi pyrkiä kohentamaan tuottavuutta ja samalla pienentää julkisen talouden velkaa. Tuotantokapasiteettia vahvistavilla toimilla voidaan sekä kehittää taloutta ympäristöystävällisempään suuntaan (esimerkiksi Next Generation EU ‑ohjelman varoilla) että vähentää hinnankorotuspaineita keskipitkällä aikavälillä. Euroopan talouden ohjausjärjestelmää uudistetaan parhaillaan, ja tuloksia odotetaan loppuvuodesta.

Inflaatio

Inflaatiovauhti oli kesäkuussa 5,5 % (edelliskuussa 6,1 %). Energiaa oli saatavilla 5,6 % edullisemmin kuin vielä vuosi sitten. Elintarvike-erässä inflaatiovauhti oli kuitenkin yhä 11,6 %.

Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatiovauhti oli kesäkuussa 5,5 %. Tavaraerässä inflaatiovauhti oli 5,5 % (toukokuussa 5,8 %) ja palveluerässä 5,4 % (toukokuussa 5,0 %). Palvelujen hinnoitteluun vaikutti lomakauden alkaminen, mutta osasyynä laskennallisen inflaation nopeutumiseen oli myös vuoden takainen nykyistä vaimeampi hintakehitys.

Inflaation taustalla ei ole enää niinkään kehitys muualla maailmassa, vaan hinnoittelussa näkyvät yhä selvemmin palkkakehitys euroalueella ja yritysten haluttomuus tinkiä voittomarginaaleistaan.

Energiakustannusten noustua hintoja on jouduttu nostamaan kaikkialla taloudessa, ja ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatiovauhti on nopeutunut muutenkin. Joidenkin tietojen perusteella kehitys alkaa kuitenkin vähitellen rauhoittua. Useimpien indikaattorien mukaan pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat kahden prosentin tuntumassa, mutta osaa indikaattoreista on seurattava muita tarkemmin, sillä lukemat eivät ole palautuneet entiselleen.

Riskiarvio

Talous- ja inflaatiokehitystä on edelleen vaikea ennakoida luotettavasti. Euroalueen talouskehitys voisi jäädä ennakoitua heikommaksi, jos Venäjän oikeutukseton sodankäynti Ukrainassa ja muut maantieteellis-poliittiset jännitteet vaikeuttaisivat maailmankauppaa entisestään ja vientikysyntä vaimenisi. Talouskehitys voisi olla ennakoitua heikompaa myös, jos rahapolitiikan kiristymisellä olisi odottamattoman painavia seurauksia. Talous voisi kasvaa arvioitua nopeammin, jos yritysten ja kotitalouksien luottamus tulevaisuuteen vahvistuisi ja kulutus lisääntyisi reaalitulojen kasvaessa ja epävarmuuden vähetessä, kun työmarkkinatilanne on vahva.

Inflaatio voisi olla ennakoitua nopeampaa, jos esimerkiksi energia ja elintarvikkeet uhkaisivat taas kallistua Venäjän kieltäydyttyä uusimasta sopimustaan viljakuljetuksista Mustalla merellä. Ilmastonmuutoksen edetessä sääoloilla voi olla arvioitua suurempi vaikutus elintarvikkeiden hintakehitykseen. Inflaatio voisi nopeutua keskipitkälläkin aikavälillä, jos inflaatiovauhdin alettaisiin odottaa jäävän EKP:n tavoitetta nopeammaksi tai voittomarginaaleja kasvatettaisiin ja palkkoja nostettaisiin ennakoitua enemmän. Etenkin keskipitkällä aikavälillä hinnankorotuspaineita olisi vähemmän, jos kysyntä heikkenisi. Kysyntä voisi vaimeta esimerkiksi, jos rahapolitiikan vaikutus alkaisi näkyä taloudessa ennakoitua selvemmin. Hintakehitys rauhoittuisi nopeammin, jos energiakustannusten aleneminen ja elintarvikkeiden hinnannousun vaimeneminen otettaisiin ennakoitua paremmin huomioon tavaroiden ja palvelujen hinnoittelussa.

Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne

Rahapolitiikan kiristyminen vaikuttaa selvästi rahoitusoloihin. Etenkin lyhyet riskittömät korot ovat korkeammat kuin edellisen kokouksemme aikaan, ja pankkien rahoituskustannukset nousevat. Monet pankit joutuvat hankkimaan korvaavaa rahoitusta markkinoilta EKP:n kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden päättyessä. Viime kuussa eurojärjestelmän taseeseen palautui paljon operaatioissa jaettuja varoja. Yrityksille myönnettävien lainojen keskikorko oli toukokuussa jo 4,6 % ja asuntolainojen 3,6 %.

Euroalueen pankit ilmoittivat tuoreimmassa kyselyssämme lainakysynnän vähentyneen selvästi toisella vuosineljänneksellä korkojen noustua. Laina-asiakkaiden riskeihin kiinnitettiin yhä enemmän huomiota, ja luotonantokriteereitä tiukennettiin. Rahoitusolojen kiristyessä yhä harvemmalla on varaa ostaa asuntoja ja niiden arvo sijoituskohteena laskee. Asuntolainojen kysyntä on vaimennut jo viiden perättäisen vuosineljänneksen tilastoissa.

Yrityksillä oli kesäkuussa vielä 3,0 % enemmän lainaa pankeilta kuin vuotta aiemmin ja kotitalouksilla 1,7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Käytännössä yritysten lainakanta ei kuitenkaan toisella vuosineljänneksellä enää kasvanut, ja kotitalouksien lainakanta pieneni jo aavistuksenomaisesti. Rahan määrä (lavealla raha-aggregaatilla mitattuna) oli kesäkuussa 0,6 % suurempi kuin vuotta aiemmin, vaikka se supistui toisella vuosineljänneksellä, kun luotonanto oli vaimeaa ja eurojärjestelmän taseen annettiin pienentyä entisestään. Jos tilanne olisi kehittynyt koko vuoden samalla tavoin kuin toisella vuosineljänneksellä, lavealla raha-aggregaatilla mitattu rahan määrä olisi ollut 1,1 % pienempi kuin vuotta aiemmin.

Yhteenveto

Inflaatio hidastuu edelleen, muttei vieläkään toivotusti. EKP:n neuvosto päätti tämänpäiväisessä kokouksessa nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä.

Varmistamme tulevilla korkopäätöksillämme, että ohjauskorot hillitsevät hintakehitystä riittävästi ja tarpeeksi pitkään, jotta keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi ei jää liian kauas tulevaisuuteen. Nojaudumme jatkossakin tuoreimpiin tietoihin päättäessämme, miten kireäksi rahapolitiikka on tarpeen säätää ja miten pitkäksi aikaa. Arvioimme inflaationäkymiä taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta kulloinkin saatavien tietojen pohjalta, ja lisäksi seuraamme pohjainflaation kehitystä ja sitä, miten voimakkaasti rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen.

Käytämme kaikkia rahapolitiikan keinoja tehtävämme mukaisesti, jotta rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen toivotusti ja inflaatio voi vakaantua kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.