Puolivuosittainen tiedote euroväärennöksistä

Vuoden 2008 jälkipuoliskolla poistettiin kierrosta yhteensä 354 000 väärennettyä euroseteliä. Kierrosta poistettujen väärennösten määrä kasvoi noin 13 % edellisestä kuuden kuukauden jaksosta. Alla olevan taulukon puolivuosittaiset tiedot osoittavat määrän kasvaneen viime aikoina vähitellen.

Myös liikkeessä olevien aitojen setelien määrä (vuoden 2008 jälkipuoliskolla keskimäärin 12 miljardia seteliä ^[1]) kuitenkin kasvaa koko ajan. Siihen verrattuna väärennösten määrä on pysynyt pienenä. Eurosetelien ja niiden turvatekijöiden laatuun voi siis luottaa. Eurojärjestelmä – eli Euroopan keskuspankki (EKP) ja euroalueen 16 kansallista keskuspankkia – kehottaa silti kaikkia olemaan valppaina ja tarkistamaan saamiensa setelien aitouden.

Eri seteliarvoja väärennettiin vuoden 2008 jälkipuoliskolla seuraavasti:

Aiemmin 50 euron seteleitä on väärennetty eniten, mutta vuoden 2008 jälkipuoliskolla väärennettiin eniten 20 euron seteleitä. Kolmen keskisuuren setelin (20, 50 ja 100 euroa) osuus kaikista väärennöksistä oli noin 94 %.

Vuoden 2008 jälkipuoliskolla suurin osa (98 %) kierrosta poistetuista väärennöksistä havaittiin euroalueen maissa, noin 1 % havaittiin euroalueeseen kuulumattomissa EU:n jäsenvaltioissa ja loput muualla maailmassa.

Eurojärjestelmä näkee paljon vaivaa varmistaakseen, että sekä suuri yleisö että rahaa ammattimaisesti käsittelevät tahot tietävät hyvin, miten väärennetyn setelin voi tunnistaa. Väärennökset erottaa helposti aidoista seteleistä käyttämällä eurojärjestelmän julkaisuista, EKP:n verkkosivuilta ja muiden eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien verkkosivuilta tuttuja yksinkertaisia testejä eli TUNNUSTELEMALLA setelin painatusta, KATSOMALLA seteliä ja KALLISTELEMALLA sitä. Jos on silti epävarma yksittäisen setelin aitoudesta, väärennökseksi epäilemäänsä seteliä voi verrata sellaiseen, jonka tietää olevan aito. Epäilyttävän setelin haltuunsa saaneen tulisi ottaa yhteyttä poliisiin tai kansallisen käytännön salliessa kansalliseen keskuspankkiin ja selostaa mahdollisimman tarkasti, mistä ja miten on saanut setelin haltuunsa.