EKP:n tilinpäätös vuodelta 2020

18.2.2021

• EKP:n voitto tilikaudelta 2020 oli 1,6 miljardia euroa (2,4 miljardia euroa vuonna 2019). Voitto jaetaan kokonaisuudessaan kansallisten keskuspankkien kesken.
• Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertyi korkokatetta 1,3 miljardia euroa (1,4 miljardia euroa vuonna 2019).
• EKP:n tase kasvoi 569 miljardiin euroon (457 miljardia euroa vuonna 2019).

Euroopan keskuspankin (EKP) tilintarkastetun tilinpäätöksen 2020 mukaan tilikauden voitto oli 1 643 miljoonaa euroa (2 366 miljoonaa euroa vuonna 2019). Voitto pieneni edellisvuodesta 722 miljoonaa euroa lähinnä valuuttavarannosta ja rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertyneen korkokatteen pienenemisen vuoksi. Lisäksi EKP:n neuvosto siirsi 48 miljoonaa euroa taloudellisten riskien varalta tehtyyn varaukseen, mikä pienensi EKP:n voittoa.

Korkokate oli yhteensä 2 017 miljoonaa euroa vuonna 2020 (2 686 miljoonaa euroa vuonna 2019). Valuuttavarannosta kertynyt korkokate pieneni 474 miljoonaan euroon (1 052 miljoonaa euroa vuonna 2019), sillä Yhdysvaltain dollarin määräisestä sijoitussalkusta kertyneet korkotuotot supistuivat. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertynyt korkokate pieneni 1 337 miljoonaan euroon (1 447 miljoonaa euroa vuonna 2019). Tämä johtui lähinnä siitä, että velkapaperiohjelmasta (SMP) kertyneet korkotuotot supistuivat velkapaperien erääntymisen myötä.

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot suurenivat 342 miljoonaan euroon (197 miljoonaa euroa vuonna 2019). Taustalla olivat pääasiassa Yhdysvaltain dollarin määräisten arvopaperien myynnistä saadut suuremmat voitot, sillä näiden arvopaperien markkina-arvo nousi dollarimääräisten joukkolainojen tuottojen supistuttua vuoden 2020 aikana.

Arvonalennuksia tehtiin 26 miljoonan euron edestä (20 miljoonan euron edestä vuonna 2019) lähinnä siksi, että Yhdysvaltain dollarin määräisessä sijoitussalkussa olevien arvopaperien hinnanmuutoksista aiheutui realisoitumattomia tappioita ja Kiinan renminbin määräisestä salkusta realisoitumattomia valuuttakurssitappioita.

EKP tekee arvonalentumistestit niille rahapolitiikan harjoittamista varten pitämilleen arvopapereille, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella. Testitulosten perusteella näistä salkuista ei kirjattu arvonalentumistappioita.

EKP:n yhteenlasketut henkilöstökulut kasvoivat 646 miljoonaan euroon vuonna 2020 (566 miljoonaa euroa vuonna 2019), sillä EKP:n – ja etenkin pankkivalvonnan – henkilöstö oli keskimäärin suurempi ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät kulut kasvoivat vuoden 2020 lopun vakuutusmatemaattisen arvostuksen myötä. Muut hallinnolliset kulut supistuivat 553 miljoonaan euroon (590 miljoonaa euroa vuonna 2019) pääasiassa konsultti- ja virkamatkakulujen pienenemisen vuoksi.

EKP:n pankkivalvontakulut katetaan valvontamaksuilla, joita kertyi 535 miljoonaa euroa (537 miljoonaa euroa vuonna 2019). Ne olivat hieman edellisvuotta pienemmät, sillä valvontatehtäviin liittyvät hallinnolliset kulut supistuivat enemmän kuin henkilöstökulut kasvoivat.

EKP:n tilikauden voitto jaetaan euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken. EKP:n neuvosto päätti jakaa niille ennakkovoitonjakona 1 260 miljoonaa euroa 29.1.2021. Eilisessä kokouksessaan se päätti lisäksi, että voitosta jäljellä olevat 383 miljoonaa euroa jaetaan 19.2.2021.

EKP:n taseen loppusumma oli 569 miljardia euroa (457 miljardia euroa vuonna 2019). Taseen kasvu 112j miljardilla eurolla johtui lähinnä pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (pandemic emergency purchase programme, PEPP) ja omaisuuserien osto-ohjelmassa (asset purchase programme, APP) tehdyistä arvopaperiostoista.

Vuoden 2020 lopussa eurojärjestelmän konsolidoitu tase oli suuruudeltaan 6 979 miljardia euroa (4 671 miljardia euroa vuonna 2019). Konsolidoitu tase koostuu euroalueen kansallisten keskuspankkien ja EKP:n ulkoisista saamisista ja veloista. Tasetta kasvattivat edellisvuodesta lähinnä eurojärjestelmän rahoitusoperaatioiden lisääntyminen kolmannen sarjan kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) myötä sekä PEPP- ja APP-ohjelmissa tehdyt arvopaperiostot.

Eurojärjestelmän hallussa oli 3 695 miljardin euron edestä rahapoliittisista syistä hankittuja arvopapereita. Tämä on 1 063 miljardia euroa enemmän kuin edellisvuonna (2 632 miljardia euroa). APP-ohjelmassa hankittuja arvopapereita oli 2 909 miljardin euron edestä eli 330 miljardia euroa edellisvuotta enemmän, ja PEPP-ohjelmassa tehtiin ostoja 754 miljardilla eurolla.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa William Lelieveldt puhelinnumerossa +496913447316.

Huom.

• Pyöristysten vuoksi yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.
• Lisätietoa EKP:n ja eurojärjestelmän tilinpäätöslaskennan ja ‑raportoinnin käytännöistä sekä EKP:n tilinpäätöksestä on Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 3.11.2016 annetussa päätöksessä (EU) 2016/2247 (EKP/2016/35) (EUVL L 347, 20.12.2016. s. 1), kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 3.11.2016 annetuissa suuntaviivoissa (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) (EUVL L 347, 20.12.2016, s. 37) ja EKP:n verkkosivuilla.
• Eurojärjestelmän velkapaperiohjelman sijoitukset julkaistaan eriteltyinä liikkeeseenlaskijamaan mukaan omaisuuserien osto-ohjelmia käsittelevässä EKP:n verkkosivujen osiossa Asset purchase programmes.