EKP:n raportti euron käyttöönottoon valmistautuvien jäsenvaltioiden edistymisestä

• EKP laatii kahden vuoden välein lähentymisraportin
• Valtaosassa maista vankka elinkeinotoiminta ennen koronapandemiaa on auttanut korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa
• Bulgaria ja Kroatia ovat tehneet merkittäviä sitoumuksia liittyäkseen ERM II -mekanismiin lähitulevaisuudessa

Euroopan keskuspankki (EKP) laatii joka toinen vuosi lähentymisraportin, jossa arvioidaan, miten euron käyttöönottoon valmistautuvat seitsemän EU-maata ovat lähentymisessä edistyneet. EKP:n kesäkuussa 2020 julkaisemassa raportissa todetaan, että maat ovat edistyneet taloudellisessa lähentymisessä vaihtelevasti vuodesta 2018. Julkisen talouden epätasapainoa on kuitenkin pienennetty merkittävin toimin suurimmassa osassa maista.

Bulgaria ja Kroatia ovat sitoutuneet useisiin toimiin ERM II -mekanismin kannalta tärkeillä aloilla, jotta osallistuminen järjestelmään olisi kitkatonta. Lähentymisraporttiin sisältyvä taloudellinen analyysi perustuu koronaviruspandemiaa (COVID-19) edeltäviin tietoihin, joten pandemian vaikutusta lähentymiskehitykseen voidaan arvioida vasta seuraavassa raportissa vuonna 2022.

Tarkasteltavat maat ovat edistyneet hintavakauskriteerin täyttämisessä heikommin kuin edellisessä lähentymisraportissa. Bulgariassa, Puolassa, Romaniassa, Tšekissä ja Unkarissa inflaatio oli 1,8 prosentin viitearvoa selvästi nopeampaa, kun taas Ruotsissa inflaatio alitti viitearvon ja Kroatiassa viitearvo alittui selvästi. Inflaation odotetaan tulevina vuosina hidastuvan useimmissa tarkasteltavissa maissa. Öljyn jyrkkä hinnanlasku voimistanee deflaatiopaineita vuonna 2020.

Vuonna 2019 julkisen talouden alijäämä oli alle 3 prosentin viitearvon lähes kaikissa tarkasteltavissa maissa. Poikkeuksena oli Romania, jota vastaan käynnistettiinkin huhtikuussa 2020 liiallisia alijäämiä koskeva menettely. Kroatiassa ja Unkarissa julkisen velan suhde BKT:hen ylitti 60 prosentin viitearvon mutta lähentyi sitä vuoden 2019 loppuun saakka. Sekä alijäämä- että velkasuhteiden odotetaan suurenevan kaikissa seitsemässä maassa sekä elinkeinotoiminnan selvän vaimentumisen että finanssipoliittisten pandemiatoimien vuoksi.

Yksikään maista ei osallistu tällä hetkellä ERM II -mekanismiin, mutta Bulgaria ilmoitti vuonna 2018 ja Kroatia vuonna 2019 aikovansa liittyä siihen. Molemmat maat ovat tehneet merkittäviä sitoumuksia liittyäkseen mekanismiin lähitulevaisuudessa. Lähentymiskehityksen tarkastelujaksolla Bulgarian levin kurssi oli edelleen kiinnitettynä euroon valuuttakatejärjestelmän kautta, joten levin eurokurssi oli kiinteä 1,95583 BGN. Kroatian kunan eurokurssi kellui ohjatusti ja heilahteli vain vähän. Kaikilla muilla mailla on joustavat valuuttakurssijärjestelmät, ja kurssivaihtelut olivat tarkastelujaksolla suuria valtaosassa maista etenkin koronaviruspandemian aiheutettua rahoitusmarkkinoilla jännitteitä maaliskuussa 2020.

Seitsemästä tarkastellusta maasta vain Romaniassa pitkät korot ylittivät korkokriteerin viitearvon (2,9 %) tarkastelujaksolla. Alimmillaan pitkät korot olivat Bulgariassa ja Ruotsissa.

Institutionaalisen ympäristön vahvuus on edelleen tärkeä tekijä arvioitaessa taloudellisen lähentymisen kestävyyttä ajan mittaan. Ruotsia lukuun ottamatta instituutioiden ja hallinnon laatu on verrattain heikko tarkasteltavissa maissa ja erityisesti Bulgariassa, Romaniassa, Kroatiassa ja Unkarissa.

Tarkastelluista maista yhdenkään lainsäädäntö ei ole vielä täysin kaikkien euron käyttöönottovaatimusten mukainen.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Eszter Miltényi-Torstensson puhelinnumerossa +49 69 1344 8034.

Lisätietoja

• EKP:n lähentymisraportissa tarkastellaan euron käyttöönottoon valmistautuvien EU:n jäsenvaltioiden taloudellista ja oikeudellista lähentymiskehitystä kahden vuoden välein tai tietyn maan pyynnöstä. Raportissa arvioidaan, kuinka kestävästi maiden taloudet lähentyvät euroalueen talouksia, ovatko niiden lainsäädännöt sopusoinnussa EU:n säädösten kanssa ja täyttävätkö niiden keskuspankit lakisääteiset vaatimukset. Tanskalle on myönnetty oikeus olla ottamatta euroa käyttöön, joten Tanskasta ei tarvitse laatia lähentymisraporttia, ellei se itse pyydä sitä.
• Tämän lähentymisraportin tilastot perustuvat 7.5.2020 käytettävissä olleisiin tietoihin. Hintavakautta ja pitkiä korkoja koskevissa kriteereissä tarkastelujakso on huhtikuusta 2019 maaliskuuhun 2020. Valuuttakurssien tarkastelujaksona on 1.4.2018–31.3.2020. Tiedot julkisen talouden rahoitusasemista ulottuvat vuoteen 2019. Arviot perustuvat Euroopan komission kevään 2020 talousennusteeseen ja tarkasteltavien maiden viimeisimpiin lähentymisohjelmiin sekä muuhun tietoon, jolla on merkitystä lähentymisen kestävyyden ennakoivassa tarkastelussa.
• Marraskuusta 2014 lähtien euroalueeseen liittyvät maat ovat liittyneet myös yhteiseen valvontamekanismiin (YVM) ja pankkiunionin muihin osa-alueisiin. EKP tekee tarkasteltavan maan pankkijärjestelmästä kattavan arvioinnin. Bulgaria ja Kroatia ovat pyytäneet päästä tiiviiseen valvontayhteistyöhön EKP:n kanssa, ja niiden pankkijärjestelmät on arvioitu kattavasti. Bulgarian arviointi valmistui 26.7.2019 ja Kroatian 5.6.2020.