Puolivuosittainen tiedote euroväärennöksistä

Vuoden 2005 jälkipuoliskolla poistettiin kierrosta yhteensä 286 000 väärennettyä euroseteliä. Eri seteliarvoja väärennettiin seuraavasti:

Tähän mennessä 50 euron seteliä on aina väärennetty eniten. Tämän tarkastelujakson aikana 20 euron setelien osuus väärennetyistä seteleistä on kuitenkin noussut merkittävästi, ja 50 euron ja 100 euron seteleitä on vastaavasti väärennetty vähemmän. Vuoden 2005 jälkipuoliskolla 84 % kaikista kierrossa olleista väärennetyistä euroseteleistä oli siten 20 euron ja 50 euron seteleitä.

On tärkeää huomata, että väärennösten lukumäärä on pysynyt vakaana jo yli kahden vuoden ajan, kuten alla olevan taulukon puolivuosittaiset tiedot osoittavat.

Näitä tietoja tarkasteltaessa tulisi muistaa myös, että liikkeessä olevien aitojen eurosetelien määrä on kasvanut vähitellen (vuoden 2005 lopussa niitä oli 10,4 miljardia).

Väärennösten levinneisyydessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuten aiemmillakin puolivuotiskausilla, 97 % kierrossa olleista väärennöksistä löydettiin euroalueelta. Yksi prosentti löydettiin euroalueen ulkopuolisista EU-maista ja kaksi prosenttia muualta maailmasta, lähinnä EU:n naapurivaltioista.

Eurosetelien ja niiden aitoustekijöiden laatuun voi luottaa. Eurojärjestelmä (eli Euroopan keskuspankki EKP ja euroalueen 12 kansallista keskuspankkia) kehottaa kuitenkin edelleen kaikkia olemaan valppaana ja tarkistamaan saamiensa setelien aitouden. Kaikki väärennökset erottaa helposti aidoista seteleistä käyttämällä eurojärjestelmän julkaisuista, EKP:n verkkosivuilta ja eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien verkkosivuilta tuttuja yksinkertaisia testejä eli TUNNUSTELEMALLA setelin painatusta, KATSOMALLA seteliä ja KALLISTELEMALLA sitä. Jos on epävarma yksittäisen setelin aitoudesta, väärennökseksi epäilemäänsä seteliä voi verrata aidoksi tietämäänsä.

Eurojärjestelmä toimii väärentämisen torjumiseksi läheisessä yhteistyössä Europolin (joka jakaa tietoa jo kiertoon päätymistä ennen takavarikoiduista väärennetyistä euroseteleistä ja ‑kolikoista) ja Euroopan komission (joka vastaa väärennettyjä eurokolikoita koskevan tiedon jakamisesta) kanssa. Eurojärjestelmä tekee myös tehokasta yhteistyötä Interpolin ja kansallisten poliisivoimien kanssa lainvalvontaan liittyvissä kysymyksissä. Epäilyttävän setelin haltuunsa saaneen tulisi ottaa yhteyttä poliisiin tai, kansallisen käytännön salliessa, kansalliseen keskuspankkiin ja selostaa mahdollisimman tarkasti, mistä ja miten on saanut setelin haltuunsa.