20.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/26

(1)

Päätöstä EKP/2010/23 (1) on muutettu olennaisesti useamman kerran (2). Koska lisämuutoksia on edelleen tehtävä, päätös olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä EKPJ:n perussääntö) 32.1 artiklan mukaan rahoitustulo on kansallisille keskuspankeille rahapoliittisten tehtävien hoidossa kertyvä tulo. EKPJ:n perussäännös 32.2 artiklan mukaan kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulo vastaa sitä vuotuista tuloa, joka sille kertyy niistä saamisista, jotka vastaavat liikkeeseen laskettuja seteleitä ja luottolaitosten tekemistä talletuksista johtuvia sitoumuksia. Kansalliset keskuspankit yksilöivät nämä saamiset EKP:n neuvoston antamien suuntaviivojen mukaisesti. Kansallisten keskuspankkien olisi yksilöitävä rahapoliittisten tehtävien hoidosta johtuvat saamiset saamisina, jotka vastaavat liikkeeseen laskettuja seteleitä ja luottolaitosten tekemistä talletuksista johtuvia sitoumuksia. EKPJ:n perussäännön 32.4 artiklan mukaisesti kunkin kansallisen keskuspankin rahoitustulosta vähennetään määrä, joka vastaa velkapohjaan sisällytetyille veloille kertynyttä, maksettua tai saatua korkoa.

(3)

EKPJ:n perussäännön 32.5 artiklan mukaan kansallisten keskuspankkien rahoitustulon summa jaetaan niiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin Euroopan keskuspankin (EKP) pääomasta.

(4)

EKPJ:n perussäännön 32.6 ja 32.7 artiklan mukaan EKP:n neuvostolla on toimivalta antaa rahoitustulon jakauman loppusummien selvitystä ja siihen liittyviä maksuja koskevia suuntaviivoja ja toteuttaa kaikki muut 32 artiklan soveltamisen edellyttämät toimenpiteet.

(5)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 (3) 10 artiklan mukaisesti EKP ja kansalliset keskuspankit laskevat eurosetelit liikkeeseen. Mainitun asetuksen 15 artiklan mukaan kansallisen valuuttayksikön määräiset setelit ovat laillisia maksuvälineitä kansallisten alueellisten rajojensa sisällä enintään kuuden kuukauden ajan siirtymäkauden päättymisestä. Käteisrahan käyttöönottovuotta olisi siis pidettävä erityisenä vuotena, koska kansallisten valuuttayksikköjen määräiset liikkeeseen lasketut setelit saattavat edelleen muodostaa merkittävän osan liikkeeseen laskettujen setelien kokonaismäärästä.

(6)

Suuntaviivojen EKP/2006/9 (4) 15 artiklan 1 kohdassa säädetään, että hyväksyttäville vastapuolille ennakkoon jaetut eurosetelit veloitetaan näiden vastapuolien tulevassa eurojärjestelmän kansallisessa keskuspankissa olevilta tileiltä niiden nimellisarvosta seuraavan ”lineaarisen veloitusmallin” mukaisesti: ennakkoon jaettujen eurosetelien kokonaismäärä veloitetaan kolmena yhtä suurena eränä eurojärjestelmän ensimmäisen, neljännen ja viidennen perusrahoitusoperaation maksujen suorituspäivänä käteisrahan käyttöönottopäivän jälkeen. Laskettaessa rahoitustuloa käteisrahan käyttöönottovuodelta tämä ”lineaarinen veloitusmalli” olisi otettava huomioon.

(7)

Tämä päätös liittyy päätökseen EKP/2010/29 (5), jossa säädetään, että EKP ja kansalliset keskuspankit laskevat setelit liikkeeseen. Päätöksessä EKP/2010/29 säädetään, että liikkeeseen lasketut eurosetelit kohdistetaan kansallisille keskuspankeille suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. Siinä myös kohdistetaan kahdeksan prosenttia liikkeeseen laskettujen eurosetelien kokonaisarvosta EKP:lle. Eurosetelien kohdistaminen eurojärjestelmän jäsenten kesken johtaa eurojärjestelmän sisäisten saldojen syntymiseen. Näille liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyville eurojärjestelmän sisäisille saldoille maksettavalla korolla on välitön vaikutus kunkin eurojärjestelmän jäsenen tuloon, ja siksi siitä pitäisi säätää tällä päätöksellä. Tulo, joka EKP:lle kertyy sen osuuteen liikkeeseen lasketuista euroseteleistä liittyville eurojärjestelmän sisäisille saamisille suoritettavista koroista, olisi lähtökohtaisesti jaettava kansallisille keskuspankeille päätöksen EKP/2014/57 (6) mukaisesti suhteessa niiden osuuksiin merkityn pääoman jakoperusteesta sinä tilikautena, jona tulo kertyy.

(8)

Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvien eurojärjestelmän sisäisten saamisten ja velkojen nettosaldolle olisi maksettava korkoa siten, että sovelletaan objektiivista perustetta, jossa määritellään rahan hinta. Tässä yhteydessä asianmukaisena korkona on pidettävä huutokauppoina toteutettavissa eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioissa sovellettavaa perusrahoitusoperaation korkoa.

(9)

Laskettaessa kansallisten keskuspankkien rahoitustuloa EKPJ:n perussäännön 32.2 artiklan mukaisesti velkapohjaan olisi sisällytettävä liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset nettomääräiset velat, koska ne vastaavat liikkeeseen laskettuja seteleitä. Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyville eurojärjestelmän sisäisille saldoille maksettavan koron suorittaminen merkitsee näin ollen sitä, että merkittävä määrä eurojärjestelmän rahoitustulosta jaetaan kansallisille keskuspankeille suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. Näitä eurojärjestelmän sisäisiä saldoja olisi mukautettava siten, että kansallisten keskuspankkien taseiden ja tuloslaskelmien vähittäinen mukauttaminen on mahdollista. Mukautusten olisi perustuttava niiden setelien arvoon, joita kukin kansallinen keskuspankki on laskenut liikkeeseen ennen eurosetelien käyttöön ottamista. Näitä mukautuksia olisi sovellettava vuositasolla enintään viideksi vuodeksi vahvistetun laskukaavan mukaisesti.

(10)

Liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvien eurojärjestelmän sisäisten saldojen mukautukset on laskettu siten, että korvataan kaikki sellaiset merkittävät muutokset kansallisten keskuspankkien tulotilanteessa, jotka johtuvat eurosetelien käyttöönotosta ja sen perusteella tehdystä rahoitustulon jakamisesta.

(11)

EKPJ:n perussäännön 32 artiklan mukaisia yleisiä sääntöjä sovelletaan myös tuloon, joka syntyy, kun liikkeestä poistetut eurosetelit kirjataan pois taseesta.

(12)

EKPJ:n perussäännön 32.5 artiklassa säädetään, että kansallisten keskuspankkien rahoitustulon summa jaetaan niiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. EKPJ:n perussäännön 32.7 artiklan mukaan EKP:n neuvosto on toimivaltainen toteuttamaan kaikki muut 32 artiklan soveltamisen edellyttämät toimenpiteet. Niihin kuuluu toimivalta ottaa huomioon muita tekijöitä päätettäessä sellaisen tulon jakamisesta, joka syntyy, kun liikkeestä poistetut eurosetelit kirjataan pois taseesta. Tällöin yhdenvertaisen kohtelun ja oikeudenmukaisuuden periaatteet edellyttävät, että otetaan huomioon se ajanjakso, jonka kuluessa poistettavat eurosetelit laskettiin liikkeeseen. Tämän erityistulon jakoperusteen on sen vuoksi heijastettava sekä asiaankuuluvaa osuutta EKP:n pääomasta että liikkeeseenlaskujakson pituutta.

(13)

Eurosetelien käytöstä poistamisesta olisi säädettävä erillisissä päätöksissä päätöksen EKP/2003/4 (7) 5 artiklan mukaisesti.

(14)

Päätöksen EKP/2009/16 (8) päätöksen EKP/2011/17 (9) ja Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2015/774 (EKP/2015/10) (10) mukaisten valtion ja hyväksyttyjen valtiosidonnaisten laitosten liikkeeseen laskemien velkainstrumenttien sekä julkisten yritysten liikkeeseen laskemien korvaavien velkainstrumenttien ostojen tulisi katsoa tuottavan viitekoron mukaista tuloa,

a)

’kansallisella keskuspankilla’ sellaisen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka rahayksikkö on euro;

b)

’luottolaitoksella’ joko a) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) No 575/2013 (11) 4 artiklan 1 kohdan a kohdassa tarkoitettua luottolaitosta, joka on toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alainen, tai b) perussopimuksen 123 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muuta luottolaitosta, joka on valvontaa vastaavan toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tarkastusmenettelyn alainen;

c)

’velkapohjalla’ velkoja kunkin kansallisen keskuspankin taseessa, siten kuin velat on täsmennetty tämän päätöksen liitteessä I;

d)

’käteisrahan käyttöönottopäivällä’ päivää, jona eurosetelit ja -kolikot tulevat lailliseksi maksuvälineeksi jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro;

e)

’käteisrahan käyttöönottovuodella’ 12 kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa käteisrahan käyttöönottopäivästä;

f)

’liikkeeseen laskettuihin euroseteleihin liittyvillä eurojärjestelmän sisäisillä saldoilla’ kansallisen keskuspankin ja EKP:n sekä kansallisen keskuspankin ja toisen kansallisen keskuspankin välisiä saamisia ja velkoja, jotka johtuvat päätöksen EKP/2010/29 4 artiklan soveltamisesta,

g)

’merkityn pääoman jakoperusteella’ kansallisten keskuspankkien (prosenttimääräisiä) osuuksia EKP:n merkityssä pääomassa, jotka saadaan soveltamalla kansallisiin keskuspankkeihin niiden painoarvoa EKPJ:n perussäännön 29.1 artiklassa tarkoitetussa jakoperusteessa, sellaisena kuin sitä sovelletaan kyseisen tilikauden osalta;

h)

’käytöstä poistetuilla euroseteleillä’ eurosetelityyppiä tai -sarjaa, joka on poistettu käytöstä päätöksen EKP/2003/4 5 artiklan nojalla tehdyllä EKP:n neuvoston päätöksellä;

i)

’liikkeeseenlaskujaksolla’ eurosetelityyppiin tai -sarjaan liittyvää jaksoa, joka alkaa päivänä, jona kyseisen eurosetelityypin tai -sarjan ensimmäinen liikkeeseenlasku kirjataan velkapohjaan, ja joka päättyy päivänä, jona kyseisen eurosetelityypin tai -sarjan viimeinen liikkeeseenlasku kirjataan velkapohjaan;

j)

’laskentakorolla’ viimeisintä käytettävissä olevaa marginaalikorkoa, jota eurojärjestelmä käyttää huutokauppoina toteutettavissa perusrahoitusoperaatioissaan Euroopan keskuspankin suuntaviivojen EKP/2014/60 (12) 6 artiklan mukaan (EU) 2015/510. Mikäli samana päivänä toteutetaan useita perusrahoitusoperaatioita selvitettäviksi, käytetään samanaikaisesti toteutettujen operaatioiden marginaalikorkojen keskiarvoa;

k)

’yksilöitävillä saamisilla’ velkapohjaa vastaavia saamisia kunkin kansallisen keskuspankin taseessa, siten kuin nämä saamiset on täsmennetty tämän päätöksen liitteessä II;

l)

’viiteajanjaksolla’ 24 kuukauden ajanjaksoa, joka alkaa 30 kuukautta ennen käteisrahan käyttöönottopäivää;

m)

’päivittäisellä valuuttaviitekurssilla’ päivittäistä valuuttaviitekurssia, joka perustuu Euroopan keskuspankkijärjestelmään kuuluvien ja kuulumattomien keskuspankkien väliseen säännölliseen päivittäiseen, yleensä klo 14.15 Keski-Euroopan aikaan tapahtuvaan, yhteistyökäytäntöön (13);

n)

’poiskirjaamisella’ käytöstä poistettujen eurosetelien poistamista tase-erästä ’liikkeessä olevat setelit’;

o)

’liikkeeseenlaskua koskevalla jakoperusteella’ keskimääräistä merkityn pääoman jakoperustetta käytöstä poistetun eurosetelityypin tai -sarjan liikkeeseenlaskujakson aikana;

p)

’yhdenmukaistetulla taseella’ (HBS) yhdenmukaistettua tasetta sellaisena kuin siitä säädetään Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) (14) liitteessä VIII.

a)

kullan ei katsota kerryttävän tuloa;

b)

seuraavien erien katsotaan kerryttävän rahoitustuloa laskentakoron mukaan:

C = (K – A) × S

C

on hyvitys,

K

on kunkin kansallisen keskuspankin osalta euromäärä, joka saadaan soveltamalla merkityn pääoman jakoperustetta liikkeeseen laskettujen setelien keskimääräiseen arvoon viiteajanjakson aikana, jolloin euron käyttöön ottavan jäsenvaltion kansallisen valuutan määräisten liikkeeseen laskettujen setelien määrä muunnetaan euroiksi päivittäisen valuuttaviitekurssin mukaan viiteajanjakson aikana,

A

on kunkin kansallisen keskuspankin osalta liikkeeseen laskettujen setelien keskimääräinen euromääräinen arvo viiteajanjakson aikana, muunnettuna euroiksi päivittäisen valuuttaviitekurssin mukaan viiteajanjakson aikana,

S

on seuraava kerroin kunkin tilikauden osalta, alkaen käteisrahan käyttöönottopäivästä:

a)

Poiskirjaamispäivänä EKP:n ja kansallisten keskuspankkien tase-erästä ”liikkeessä olevat setelit” vähennetään sellaisten käytöstä poistettujen eurosetelien kokonaismäärä, jotka ovat vielä liikkeessä. Tällöin liikkeeseen laskettujen mutta käytöstä poistettujen eurosetelien tosiasialliset määrät mukautetaan näiden setelien liikkeeseenlaskujakson jakoperusteen mukaan laskettaviin suhteellisiin määriin, ja erot tasataan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kesken.

b)

Käytöstä poistettujen eurosetelien mukautettu määrä poistetaan tase-erästä ”liikkeessä olevat setelit” ja siirretään kansallisten keskuspankkien tuloslaskelmiin.

c)

Kukin kansallinen keskuspankki tekee varauksen niitä käytöstä poistettavia euroseteleitä varten, joiden odotetaan tulevan vielä vaihdettaviksi. Varauksen on vastattava asianomaisen kansallisen keskuspankin osuutta, joka lasketaan liikkeeseenlaskujakson jakoperusteen mukaisesti varauksen kokonaismäärästä.